perjantai 8. huhtikuuta 2016

Prostituutio ei ole lastenleikkiä

Olen ehkä sokerikuorruttanut prostituutiota vähän liikaa.
Tänään kerronkin siis ruman tarinan, joka tapahtui noin kaksikymmentä minuuttia sitten.

Tämä on ensimmäinen ikävä kokemukseni koko kuukautena ja se painaa harteilla kuin kivi. Kahdenkymmenen mukavan miehen joukkoon mahtui vain yksi sadistinen idiootti, joka onnistui pilaamaan työn hyvän esimaun aivan totaalisesti.

Olimme sopineet hyvin vähäsanaisesti, mutta asiallisesti tapaamisen noin 40-vuotian miehen kanssa. Hän tuli kotiini näyttäen äärimmäisen vetävältä, hehkuen eräänlaista George Clooneymaista karismaa, mutta jo ensisuudelman aikana halusin parahtaa pelosta. Miehellä oli aivan kamalat, voimakkaat ja alistavat otteet, suudelma söi koko pääni, märkä, terävä kieli hamusi huulista korvaan asti ja hampaat pureutuivat kipeästi kiinni kaulaan. Olo oli limainen ja pahoinvoiva.

Mies oli pyytänyt tunnin. Hän maksoi etukäteen ja riisui minut nopeasti. En muista tunnista juurikaan mitään, se meni sumussa, en muista mitä olen tehnyt. Muistan vain että mua pelotti ja sattui, kun hän puristi mustelmat olkapäihini paksuilla sormillaan. Yritin vaivalloisesti ähkiä vakuuttavasti ja toivoin kellon viisareiden juoksevan salamannopeudella tunnin eteenpäin. 

Uskomatonta miten ruma olento olikaan sen komean ulkokuoren takana.
Täydellinen sänki, kiiltävä, huolellisesti laitettu tukka, karismaattinen ääni, hymy, pukeutuminen ja ruskettunut vatsalihaksilla varustettu vartalo muuttui silmieni edessä äkkiä pelkäksi likaiseksi massaksi, joka ympäröi mua kaikkialta ja oli pelkkää kipua.

Mies ei kysynyt lupaa käydessään sormin läpi kehoni jokaista paikkaa. Hän ei kysynyt mitään. Hän teki mitä halusi. Sanoin montakin kertaa, että hänen otteensa ovat liian kovat, mutta hän hölläsi niitä vain sekunniksi, ja tuntui puristavan sitten kahta kauheammin.

Kun mies viimein saavutti kliimaksinsa ja meni pesulle, huohotin peilin edessä.
Kirjoitin hänen nimensä ylös pieneen vihkoon, jossa pidän yllä työhöni liittyviä tietoja, ja raapustin sen viereen tikkukirjaimin: ÄLÄ TAPAA IKINÄ. Alleviivasin sen viisi kertaa kädet täristen.

Kun mies kätteli minua tyytyväisenä ja lähti, menin parvekkeelle tupakalle.
Sisään tultuani soitin välittömästi yhdelle parhaimmista ystävistäni. Pyysin häntä kylään.
Päätin, että ostaisin kaupasta kalliin pullon hyvää kuohuviiniä ja sen kylkeen juustoja ja kaviaaria.  Ehkä myös jonkun hyvän hajuveden ja kalliin luomivärisetin. Käyttäisin joka ikisen euron, sillä ne olivat liian likaisia mun lompakkoon.

Peruin toisen keikan, jonka olin sopinut sille illalle, jotta voisin nuolla haavani kuntoon.
Tuntuu vaan niin pahalta. 

Ei kommentteja: