Voi, te viattomat tytöt

Mulla on ollut aivan helvetin hyvä viikko.

Laskin juuri viimeisen neljän päivän aikana kertyneen palkkani, enkä voinut estää itseäni hymyilemästä. Olen tienannut melkein 1300 euroa! Hah! Jos jatkaisin tähän malliin, mulla voisi olla kymppitonni kuun lopussa (mutta ehkä asetan realistiseksi tavoitteeksi mieluummin viisi tonnia, niin ei mene paikat ihan rikki :D) Ajatella, että tämä rahanippu kourassani on saman verran kuin joku onneton tienaa koko kuukaudessa. Se on oikeastaan saman verran, mitä minäkin saisin, jos tekisin "oikeita töitä". Onneksi en tee.

Laitan tässä kuussa tienaamani rahat säästöön lippaaseen ja vien ne pankkiin toukokuun lopussa Interrail-reissuani varten. 1300 eurolla voi elää jo aika leveästi viikon tai kaksi Keski-Euroopassa. Hauskaa! Siitä matkasta tulee varmasti aivan uskomaton kokemuksien ja seikkailujen tornado, joka ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollinen ilman tätä uutta hauskaa työtä!

Kävin tällä viikolla hesburgerissa syömässä soijatortillan. Katselin hieman säälivin silmin reipasta asiakaspalvelutyttöä, joka noukki ranskalaisia lattialta ja pyyhki ketsuppitahroja valkoisilta pöydiltä. Tuli omituinen olo. Aivan älytöntä, että tuo ahkera, kiva tyttö tuossa joutuu tekemään aivan saatanasti duunia, että saa maksettua edes vuokransa, ja minä haukottelen maireasti pehmeällä sängyllä, kallistan selkääni viettelevästi kuin kissa ja tienaan small talkista ja keimailevasta hymystä monta sataa tunnissa.

Maksan vuokrani kiltisti.
Ja sen jälkeen mietin mitä tekisin sillä ylimääräisellä tonnilla.
Kun samaan aikaan se hesburgerin asiakaspalvelutyttö laskee kotona kolikoita ja miettii, onko tänään varaa mennä ystävän kanssa ulos syömään, jotta joku muu kerrankin noukkisi se likaiset haarukat hänen edestään.

Universumi on todella outo.

Seksityö ja halut

Ennen kuin aloin myymään itseäni, oletin, että kyllästyisin seksiin heti, kun siitä tulisi työtä. Surkeana ajattelin, että ei olisi enää mitään järkeä yrittää metsästää hyvää sänkyseuraa, kun päällä ähkivistä miehistä tulisi väsyttävää pakkopullaa.

Vastoin oletuksieni, olen huomannut, että musta on tullut viimeisen kolmen kuukauden aikana kyltymätön kone. Vaikka suurinosa asiakkaistani ei ole kovinkaan vetävän näköisiä, nautin silti yleensä melkein jokaisesta tapaamisesta.

Aikaisemmin, ollessani pitkässä parisuhteessa, olin se kamala pihtaajatyttöystävä. Oman idioottipoikaystäväni naama ei kiinnostanut enää ollenkaan ja haarani avasin hyvin vastentahtoisesti.  Joo. Ihan totta. Minä, joka myyn nyt seksiä, olin silloin se, joka ei olisi kuollakseenkaan halunnut antaa.

Sinkkuelämä muutti tätä asennetta takaisin villimpään ja uteliaampaan suuntaan, mutta suurin muutos omille haluilleni on ehdottomasti ollut seksityö. Nyt kun on tottunut saamaan kovaa ja sykkivää kyrpää sisäänsä useasti päivässä, sitä ei voi saada tarpeeksi. Ystäväni ihmetteli, miten jaksan ottaa vastaan viisi asiakasta saman päivän aikana. Minä nauroin. Miksipä en?

En välttämättä saa minkäänlaista seksuaalista tyydytystä tapaamisistani asiakkaiden kanssa, mutta jotenkin se jatkuva seksi pitää halut jatkuvasti tapissa. Välillä turhauttaa, etten oikein jaksa seikkailla etsimään työn ulkopuolista seksiseuraa.

Kivempi kuitenkin haluta kuin olla haluamatta, kun molemmat ääripäät on nähnyt.

Hui, mikä hiljaisuus

On ollut aika hiljaista blogirintamalla, mutta syystäkin.
Laitoin hetkeksi työhommat taka-alalle ja keskityin painamaan loppuun kevään viimeiset opinnot. Olen elänyt törsäilemättä, mutta myös ihanan rennosti. Ei ole tarvinnut pitkään aikaan katsoa, onko tili miinuksella, ennen kuin on tehnyt jotain repäisevää hetken mielijohteesta. Olen elänyt, piru vie! Täysillä!

Tänään pääsin viimein työnteon makuun ja korkkasin perjantaini pienellä 500 euron bonuksella. Ei enää ahdista kurkata tuohon pieneen peltipurkkiin, jossa säilytän rahojani. Nyt se on taas täynnä. Olen tyytyväinen.

Toivon saavani viikonlopulle niin paljon keikkaa, että saisin ainakin tonnin säästöön. Kiikutan rahat ensimmäisen kerran tililleni, interrail-reissuani varten. Samalla kun kirjasin ylös keikkoja kalenteriini, kuuntelin puolikorvalla äidin hermostunutta puhelua siitä, miksi kukaan lähtisi köyhänä opiskelijana tuhlaamaan viimeiset rahansa ulkomaille. Olin hiljaa. En oikein tiennyt mitä sanoa. "Äiti, tienaan päivässä kolme kertaa enemmän sinä", "Äiti, olen prostituoitu", "Äiti voitin tonnin lotossa!". Mikään ei oikein kuulostanut hyvältä, joten annoin hänen olettaa, että olen edesvastuuton tytär.